Silmänpohjan rappeuma

Silmänpohjan ikärappeuma

Yleisin näkövammaisuuteen johtava silmäsairaus on silmänpohjan ikärappeuma, joka vähitellen tuhoaa verkkokalvon tarkan näön alueen aistinsoluja. Yli 65-vuotiailla rappeumaa esiintyy 10 %:lla, mutta yli 75-vuotiailla sitä on jo joka kolmannella. Ikä, sukurasitus, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, vyötärölihavuus etenkin miehillä ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua rappeumaan.

Rappeumaa on kahta eri tyyppiä: ns. kuivaa ja kosteaa muotoa. Kuiva rappeuma on paljon yleisempi kuin kostea muoto, ainoastaan 10-15 prosenttia tautitapauksista on kosteaa muotoa. Kuivassa rappeumassa tarkan näön alueen aistinsolut vähitellen kuolevat. Verkkokalvolle voi myös kertyä druseneita, vaaleita solujen aineenvaihduntatuotteiden kertymiä. Druseneiden esiintyminen verkkokalvolla on yksi riskitekijä kostean rappeuman kehittymiselle. Kuivan rappeuman oireena on yleensä hidas näön heikkeneminen. Myös tekstin lukeminen ja kasvojen tunnistaminen vaikeutuu. Kosteassa rappeumassa verkkokalvon alle alkaa kasvaa ylimääräisiä verisuonia. Oireet tulevat yleensä varsin nopeasti muutamien viikkojen kuluessa. Keskelle näkökenttää ilmaantuu tummia läiskiä tai kuva voi olla sumuinen. Kuva saattaa myös olla vääristynyt, esimerkiksi ovenpielet saattavat näkyä mutkaisina. Joskus oireena voi olla myös vaikeutta erottaa eri värejä tai sopeutuminen hämärään kirkkaan valon jälkeen voi olla hidasta. Joskus käy niin, että toisen silmän näön huononemista ei huomata ennen kuin näkö on jo niin huono, että mitään ei voida enää tehdä tilanteen korjaamiseksi.

Silmänpohjan ikärappeuma ei koskaan johda täydelliseen sokeuteen. Vaikeimmissa tapauksissa potilas ei enää näe lukea tai ajaa autoa, mutta silti reunaosien näkökyky säilyy ja liikkuminen sen turvin on mahdollista.

Varhaisessa vaiheessa rappeuma ei vielä anna oireita, vaikka sen muutokset ovat verkkokalvolla jo näkyvissä. Jos pienen tekstin lukeminen on vaikeaa, kuvassa on vääristymää tai näkö ei tunnu yhtä kirkkaalta tai tarkalta kuin aikaisemmin, on hyvä käydä tarkistuttamassa silmät silmälääkärin vastaanotolla. Jos aikaisemmin on jo todettu kuivaa rappeumaa ja näössä tapahtuu äkillistä huononemista tai kuvan vääristymistä on myös syytä käydä tarkastuksessa melko pian, sillä kuiva muoto saattaa muuttua kosteaksi. Kuivan ikärappeuman diagnoosiin riittää yleensä silmälääkärin tutkimus. Kostean muodon diagnosointiin tarvitaan lisäksi silmänpohjan valokerroskuvaus ja varjoainekuvaus.

Kuivaan rappeumaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Kosteassa rappeumassa käytetään nykyisin lasiaistilaan ruiskutettavia lääkeaineita, jotka estävät uudissuonien kasvua. Lääkeannos annetaan silmään kuukauden välein, aluksi kolme kertaa. Hoitokertojen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen ja tarvittaessa pistoksia jatketaan kunnes uudissuonitus on hävinnyt.

Jos toisessa silmässä on ollut kostea rappeuma, on olemassa korkea riski myös toisen silmän sairastumiseen viiden vuoden sisällä. Siksi säännölliset silmälääkärin tarkastukset ovat suositeltavia 1-2 vuoden välein.
Mikäli molempien silmien näkökyky jää hoidoista huolimatta huonoksi, voi apua saada vielä näön kuntoutuksesta ja apuvälineistä. Lähetteen näön kuntoutukseen saa silmälääkäriltä.

Lähde: terve.fi