Lasiaisen irtauma
Lasiaisen irtauma
Silmän sisällä olevaa geelimäistä hyytelöä kutsutaan lasiaiseksi. Lasiaisen rakenteet kutistuvat iän mukana. Pienenemisen myötä lasiainen usein irtoaa verkkokalvosta. Oireena voivat olla harsomaiset samentumat, jotka seuraavat katsetta. Salamointi on myös yleistä lasiaisen irtauman yhteydessä.
Lasiaisen irtauman yleisyys
Lasiaisen irtauma on yleinen ilmiö. Kaksi kolmasosaa kaikista ihmisistä saa lasiaisen irtauman jossain vaiheessa elämää. Lasiaisen irtauma on yleisempi likitaitteisilla (miinuslaseja käyttävät). Kaihileikatuilla potilailla lasiaisen irtauma on yleisempi kuin leikkaamattomilla samanikäisillä.
Ainakin kaksi erillistä mekanismia vaikuttaa lasiaisen irtauman syntymiseen. Yleinen ikääntymisestä johtuva syy on lasiaisenirakenteiden muutos. Tämän seurauksena lasiainen ikään kuin kutistuu ja johtaa sen irtoamiseen takaosan kiinnityskohdistaan. Toinen tekijä on lasiaisen ja verkkokalvon kiinnityskohtien löystyminen iän myötä tai muiden tekijöiden seurauksena. Muita tekijöitä voivat olla lasiaisen tulehdukset, silmään kohdistuneet iskut ja silmäkirurgiset toimenpiteet kuten kaihileikkaus.
Voimakkaasti likitaitteisille lasiaisen irtauma tulee noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin henkilöille, joiden ei tarvitse käyttää laseja. Tähän vaikuttaa silmämunan pitkulaisempi rakenne. Myös diabeetikoilla lasiaisen irtauma voi tapahtua aiemmin.
Lasiaisen irtauman yhteydessä usein ensimmäinen oire on harsomainen samentuma, joka liikkuu katseen mukana. Useat kokevat näköhäiriön kuin olematon kärpänen lentäisi näkökentässä. Usein lasiaisen irtaumaan liittyy myös salamointi. Salamointi on näköhäiriö, jossa esiintyy lyhyitä valonvälähdyksiä erityisesti näkökentän laidoilla. Eräiden tutkimusten mukaan noin puolella lasiaisirtaumapotilaista esiintyy salamointia. Useimmiten salamointi esiintyy näkökentässä ohimon puolella. Joskus lasiaisen irtaumaan liittyy nokisademaista muutosta, joka voi olla merkki lasiaisen sisäisestä verenvuodosta. Jos valonvälähdys esiintyy aina samassa kohdassa näkökenttää ja vain yhdessä silmässä, voi tämä viitata lasiaisvedon aiheuttamaan oireeseen tai verkkokalvon irtaumaan. Jos taas salamointi esiintyy molemmissa silmissä yhtä aikaa ja liittyy päänsärkyyyn, voi tämä viitata migreenioireeseen.
Pelkkää lasiaisen irtaumaa ei tarvitse hoitaa. Jos oireena on pelkästään salamointia ja harsomaista samentumaa, ei tarvitse hakeutua pikaisesti lääkäriin. Jos salamointia esiintyy runsaasti päivittäin, suositellaan hakeutumista silmälääkäriin lähimpien viikkojen tai kuukausien aikana verkkokalvon (silmänpohjan) tilanteen tarkistamiseksi.
Jos lasiaisen irtaumaan liittyy verkkokalvon irtauma, yleensä tarvitaan hoito melko nopeasti. Siihen viittaavia oireita ovat salamoinnin yhteydessä esiintyvä tumma yhtenäinen varjo näkökentässä, nokisademainen muutos, viivojen vääristyminen ja näön alenema. Tällöin silmälääkärin on syytä tutkia silmä muutaman päivän sisällä. Jos verkkokalvolla havaitaan tuore, uhkaavalta näyttävä repeämä, voidaan tilanteen korjaamiseksi harkita laserointia.Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni pistemäisin laserpoltoin.
Lasiaisen irtaumaan viittaavien oireiden yhteydessä käynti silmälääkärillä on usein tarpeellinen. Silmän mikroskooppitutkimuksessa lasiaisirtauma näkyy usein selkeästi. Liikkuvat lasiaishahtuvat antavat selityksen harsomaisille näköhäiriöille. Mikroskooppitutkimuksessa myös tarkistetaan, onko lasiaisen irtauma aiheuttanut repeämää verkkokalvolle. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa verkkokalvon irtaumaan, joka on vakavampi, usein leikkaushoitoa vaativa tilanne
Lasiaisen irtauma on oireiltaan kiusallinen, mutta yleensä vaaraton. Hoitoa tarvitaan vain, jos lasiaisen veto verkkokalvolle on aiheuttanut verkkokalvon repeämän. Repeämä verkkokalvolla voi johtaa lasiaistilan nesteen tunkeutumiseen verkkokalvon alle, ja tämä aiheuttaa verkkokalvon irtauman. Pienet reiät pystytään usein hoitamaan laseroinnin avulla. Niistä lasiaisirtaumista, joissa on oireita, noin kymmeneosasta löytyy reikä verkkokalvolta.
Joskus lasiaisen veto verkkokalvon verisuoniin voi aiheuttaa verenvuodon lasiaistilaan. Alussa tämän saattaa nähdä nokisademaisena muutoksena näkökentässä. Näkö saattaa sumentua lasiaisverenvuodon yhteydessä joskus merkittävästikin. Myös tällöin silmälääkärin tutkimus muutaman päivän sisällä on aiheellinen verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Jos näkyväisyys verkkokalvolle on heikentynyt, voidaan tehdä ultraäänitutkimus verkkokalvon tilanteen tarkistamiseksi. Niissä silmissä joissa on oireinen lasiaisirtauma ja verenvuotoa, noin 50% tapauksista löytyy reikä verkkokalvolta.
Jos lasiaisen irtauma on todettu silmälääkärin vastaanotolla, suositellaan tässä yhteydessä usein voimakkaan fyysisen rasituksen välttämistä kuukauden ajaksi. Jos potilas käyttää verenohennushoitoa, suositellaan verta ohentavien lääkkeiden annosten vähentämistä kuukauden ajan, mikäli tämä on muun sairauden hoidon kannalta mahdollista. Näillä suosituksilla pyritään välttämään lasiaisen liikkeiden haitallisia vaikutuksia verkkokalvolle.
Lasiaisen irtauman toteamisen yhteydessä suositellaan usein uusintakäyntiä silmälääkärin vastaanotolla kuukauden kuluttua. Tällöin voidaan tarkistaa mikroskooppitutkimuksessa verkkokalvon tilanne.
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01003